Eljaksen junasivut

Keräsin oheiseen liitteeseen joitakin nopeustaulukoita Paimion ja Salon väliltä liittyen Rautatiemuseon sivulla käytyyn keskusteluun. Taulukoita katsellessa täytyy myöntää, että muistikuvani Dm4:n huonosta kiihtyvyydestä oli liian synkkä. Ihan hyvin ne pärjäävät vertailussa. Dm8-juna oli tietysti nopein lähtijä näistä. Juna P30 pysähtyi muistaakseni raiteelle 1 ja lähtö sieltä vaihteen kautta pääradalle verotti hieman aikaa.

Kahden vasemmanpuoleisen taulukon junat ajoivat pitkiä matkoja ihan samalla tavoin, jopa sekunnin tarkkuudella. Höyryjunista en löytänyt yhtää, joka olisi pysähtynyt Paimiossa, joten vertailussa on Hv1-juna, joka ohitti Paimion hiljaisella nopeudella ja kohtasi Paimion jälkeisen nousun ilman vauhdinottoa.

Oheiset ovat aika sattumanvaraisesti valittuja enkä alkanut etsimään erityisen hyviä tai hitaita ajoja. Siitä huolimatta Dm4 1614 kohdalle sattui varmaan paras lähtökiihdytys ja nopein tällä sarjalla kokemani ajo Turun ja Salon välillä.

Lisäsin vielä toisen sivun, mistä näkyy mm Dm8-9 lievä nopeusetu ja lisää Hr11 ajoja sekä harvinaisempi Tr1 ajo tällä välillä. Sääli, että silloin oli täysin pimeää ja välihavainnot olivat harvassa etenkin tällä osuudella. Aikataulu vasemmassa laidassa on MP28 kesäkuu 1968-toukokuu 1969.

paimio-salo-ajoja

paimio-salo-ajoja21

Myyn: Luettelo henkilö-, konduktööri-, matkatavara- ja vankivaunuista (1947), VR O n:o 1291. Pdf muodossa, 34 A4 pdf-sivua (66 julkaisun sivua). Vaunuluettelo sarjoittain kaikki numerot ja kotiasemat ja kotiasemittain kaikki sarjat ja numerot. Koko 3MB. Liitteenä 2 näytesivua. Sähköpostilla toimitus 5€.

Tilaukset eljaspolho_(at)_mac.com   eli _(at)_  tilalle @

matkustajavaunut-1947-ote

Makuuvaunutietoutta 1900-luvulta, osa 1 yhteenveto 4-akselisista puumakuuvaunuista.

Vanhat makuuvaunut numeroitiin uudelleen vuonna 1901, jolloin Cm -vaunut saivat 2100-sarjan, CEm -vaunut 2400-sarjan ja Em -vaunut 2700-sarjan.  Nämä numerosarjat pysyivät voimassa vaunujen loppuiän makuuvaunuina. Vuonna 1931 Ei-sarjan istumavaunut numeroitiin uudelleen, mutta makuuvaunujen numerosarjoihin ei koskettu.

VUODEN 1901 numeromuutos (lähteessä ei mainita sarjamerkkiä ennen vuotta 1901, mutta ehkä se oli sama kuin muutoksen jälkeen):

Valmistaja Alkup. n:o Uusi n:o

VR Hki 1898: Cm 101–110 -> 2101–2110

VR Hki 1898: CEm 551–556 -> 2401–2406

VR Hki 1899: Cm 117, 118 -> 2117, 2118

VR Hki 1899: CEm 561, 562 -> 2411, 2412

VR Hki 1899: Em 956–959 -> 2706–2709

VR Hki 1900: Cm 111–116 -> 2111–2116

VR Hki 1900: CEm 557–560 -> 2407–2410

VR Hki 1900: Em 951–955 -> 2701–2705

VR 1902–1909 uusia: Cm 2119–2137

VR 1916 uusia: Em 2710–2718

VR 1917–1918 uusia: Cm 2138–2150, Em 2719–2723

VR 1920 uusia: Cm 2151–2158, CEm 2413–2422

VR 1921 uusia: Em 2724–2732

VR 1924–1928 uusia: CEm 2423–2447, Em 2733–2742

VR 1930 uusia: Cm 2159–2168

VR 1934 uusia: CEm 2448–2450

VR 1937 uusia: CEm 2451, 2452

VR 1938 uusia: Cm 2169, 2170

VR 1940 uusia: Cm 2171–2173, CEm 2453–2455, Em 2743–2749

VR 1941 uusia: Cm 2174, 2175

VR 1951 uusia: Em 2750–2755

VR 1952 uusia: Cm 2176–2181, CEm 2456–2461

VR 1955 uusia: CEm 2462–2471

VR 1956 uusia: Cm 2182–2186, CEm 2472, 2473, Em 2756–2760

VR 1957 uusia: CEm 2474–2485, Em 2761–2767

1902-12-31 käytössä olivat seuraavat 4-akseliset makuuvaunut:

Cm 2101–2128

CEm 2401–2412

Em 2701–2709

1911-12-31 käytössä olivat seuraavat 4-akseliset makuuvaunut:

Cm 2101–2137

CEm 2401–2412

Em 2701–2709

Vuonna 1920 käytössä olivat seuraavat 4-akseliset makuuvaunut:

Cm 2101–2105, 2107, 2108, 2110–2113, 2115, 2117, 2120–2124, 2126–2130, 2135, 2136, 2138–2141, 2143, 2145–2147, 2149–2158

CEm 2413–2422

Em 2715–2718, 2720, 2721, 2723

1927-06-01 käytössä olivat seuraavat 4-akseliset makuuvaunut:

Cm 2101–2105, 2107, 2108, 2110–2113, 2115, 2117, 2120–2124, 2126–2130, 2135, 2136, 2138–2141, 2143, 2145–2147, 2149–2158

CEm 2413–2432

Em 2715–2718, 2720, 2721, 2723–2737

Lukumäärät joinain vuosina:

1935-12-31 = 48 Cm, 38 CEm, 26 Em

1937-12-31 = 45 Cm, 40 CEm, 26 Em

1968-01-01 = 16 Cm, 35 CEm, 24 Em

1970-01-01 = 16 Cm, 35 CEm, 24 Em

Jatkuu…

VR:n sarjatunnuksella A kulkeneet vaunut 1950-luvun alussa olivat seuraavat (TK=täyskorjaus, Psl=Pasilan konepaja)

4-akseliset vaunut:

30 (TK Psl 5.49) Tasavallan presidentin käytössä

41 (TK Psl 8.48, korj. 12.51) Kulkulaitosministeriön käytössä

80 (TK Psl 8.49, korj 11.51) Ylijohtajan ja Lkoj:n käytössä

90 (TK Psl 9.48, korj. 1.52) Pääjohtajan käytössä

91 (TK Psl 11.49) Rautatiehallituksen käytössä

92 (TK Psl 10.50 [vuosi epäselvä, voi olla 51]) Ylilääkärin käytössä

93 (TK Psl 2.48, korj. 12.52) Röntgenvaunu

94 (TK Psl 3.50, korj. 9.51) Psykoteknillinen vaunu

99 (TK Psl 2.49, korj. 6.51) Rautatiehallituksen käytössä

100 (TK Psl 12.49, korj. 10.51) Kulkulaitosministerin käytössä

2-akseliset vaunut

42 (korj. 8.49, 1.52) 2. liikennejakson päällikön käytössä, sijainti Lahti

49 (korj. 5.50) 10. liikennejakson päällikön käytössä, sijainti Kouvola

50 (korj. 4.51) 4. liikennejakson päällikön käytössä, sijainti Tampere

52 (korj. 1.49, 7.51) 6. liikennejakson päällikön käytössä, sijainti Oulu

53 (korj. 9.49, 12.51) 7. liikennejakson päällikön käytössä, sijainti Kajaani

55 (korj. 8.49, 11.52, ajat epäselvät) 5. liikennejakson päällikön käytössä, sijainti Vaasa

56 (ei korjaustietoja) 9. liikennejakson päällikön käytössä, sijainti Jyväskylä

60 (ei korjaustietoja, hylätty 1952) 8. liikennejakson päällikön käytössä, sijainti Joensuu

2-akselisista vaunuista 49, 55, 56 ja 60 oli vesilämmityslaitteet.

Tietoja lähdeaineistosta:

Konetoimiston PM:ssä 25.5.1950 (laatinut V. Laaksonen) listan otsikko on Salonkivaunut. Itse tekstissä ilmaisut salonkivaunu ja virkavaunu esiintyvät kumpikin. Puhutaan virkavaunuista ja virkavaunutarpeesta ja pohditaan virkavaunujen sijoittelua ja mahdollisuutta vähentää niitä, koska käyttötarvetta kullakin on kovin vähän. Toisaalta kun puhutaan yksilöidysti eri vaunuista, käytetään ilmaisua salonkivaunu, myös kaksiakselisista. PM:n vaunuluetteloon on joku lisännyt lyijykynällä vaunujen korjausmerkinnät vuosilta 1948-1952, eli PM on ollut hyvässä käytössä.

Aikataulukausi 128 (1961.05.28-1962.05.26), ajat Helsingissä, havaitut veturisarjat vuoden kuluessa:

Suunnassa Hki-Ri

H201 00:35 ti-la   Pr1, 2xDm7

H201A 01:00 su, ma  Hv1, Hv2, Hv3, Hr1 (ex-H224A)

H203 ar 05:10  Dm7

H205 jp 08:50  2xDm7, 3xDm7

H207 jp 11:05  2xDm7

H209 ma-pe,su 13:15  Hv2 (ma-pe ex-H204)

H209A la 13:00  Hv2 (ex-H204)

H211 ma-pe, su 14:05  2xDm7, Tr1

H211A la 14:05  Hv2 (ex-H210)

H213 ar 15:10  Hv2, Tr2 (ex-H206)

H215 ma-pe 16:00  Hr12  (–> H220)

H217 jp 16:05  Hv2, Hr12 (ex-H210, la+su H217 –> H222) x) ks huom. lopussa

H219 jp 17:15  Tr1, Hr1 (ex-H208)

H221 jp 18:15  Hv2 (ex-H214)

H223 jp 21:15  2xDm7

H225 jp 23:20  Hv3, Tr1, Hr1 (–> H202 kierron mukaan)

H225A jp 05:05  Dm7

Riihimäki-Helsinki suunnassa

H202 ar 06:18  ei havaintoja (kierron mukaan olisi Hv3, Tr1, Hr1 ex-H225)

H204 ar 06:44  Hv2  (–> H209/H209A)

H206 ar 07:25  Hv2, Tr2  (–> H213)

H208 ar 08:16  Tr1  (–> H219)

H210 jp 08:50  Hv2  (–> H217/H211A)

H212 jp 10:58  2xDm7

H214 jp 13:11  Hv2  (–> H221)

H216 jp 14:43  3xDm7, 2xDm7

H218 jp 16:27  2xDm7

H220 jp 19:50  Hv1, Hv2, Hv3, Hr12 (ma-pe ex-215, la-su syötti usein vetureita Hy knp:lta)

H222 jp 20:50  3xDm7, Hr12  (la, su ex-H217)

H224 jp 00:28 ei havaintoja (luultavasti 2xDm7)

H224A su 23:16  ei havaintoja (kierron mukaan vet. –> H201A)

x) H217 1962.02.17 = Tk3 898+Tr1 1064 (H107+H217 yhdistetty)

Eri junien vetureita Helsingistä lähdettäessä tai Helsinkiin saavuttaessa 1964-05-31 alkaneella aikataulukaudella: noin (n.) päivien kohdalla eksakti muutos ei ole tiedossa ja sattuu mainittujen päivien välille.

P1 Hki-Imr= Hr12

P2 Imr-Hki= Hr12

MK3 Hki-Sl= Dm4, joskus harvoin 2xDm4

MK4 Sl-Hki= Dm4

P5 Hki-Sl= Hr12

P6 Sl-Hki= Hr12

LP9 (Hr1, Hr13, Hr12), teen eri luettelon lisäpikajunista

P10 Vna-Hki= Hr12 (ar n. 641129 asti), Hr13 (ar n. 641205 alk), Hr1 sunnuntaisin

P11 Hki-Imr= Hr1 (n. 640715 asti), Hr13 (n. 640723 alk.)

P12 Imr-Hki= Hr1 (n. 640716 asti, Hr13 (n. 640722 alk.)

P13 Hki-Kta= Dm4 tai 2xDm4

MK13 Hki-Kv (650101-650331): Dm8 650101 (vain?), Dm4 (n. 650107-650128), Dm8 (650129-n.650219), Hr1 650222, Dm4 (650223-650331)

P13 Hki-Kta (650401 alk.)= Dm4, joskus 2xDm4

P14 Kta-Hki Dm4, joskus 2xDm4

MK14 Kv-Hki (650101-650331)= 650102 Dm8, n.650110-650129 Dm4, 650130-n.650220 Dm8, n. 650223-650331 Dm4

P14 Kta-Hki (1.4. alk)= Dm4, joskus 2xDm4

H15 Hki-Kv= Hr12

H16 Kv-Hki= Hr1 tai Tr1 (Psl vet.) n.640715 asti, n.640720-n.641126= Tr1 (Kv rulla-Risto), n.641201 alk. Hr12

P17 (vain la)= Hr1

P18 (vain su)= Hr1

H27 Hki-Hnk= Hv2 (kulussa laivan kulkupäivinä)

LP28 Kr-Hki= Hv2 (lisäjuna juhlapyhinä)

H28A Hnk-Hki= Hv2 (kulussa laivan kulkupäivinä)

jatkuu…

Liittyen Suomen Rautatiemuseon keskustelupaltalla käytyyn keskusteluun MK56 korvaamisesta höyryveturilla keväällä 1963, laitan oheen tietoja Hv4-vetureista siltä ajalta:

Hv4-veturit alkuvuonna 1963

Vuoden 1962 lopulla Hv4-vetureiden sijainti alavarikkoittain oli seuraava:

519 Iisalmi (varalla, kilometrit eivät enää lisääntyneet 1963)

520-529, poistettu käytöstä vuosina 1960-1962 (hylättiin vasta 1964)

742 Pasila

743 Pasila

744 Haapamäki

745 Tampere

746 Haapamäki

747 Haapamäki

748 Pori

749 Pori

750 Rauma (oli ollut Iisalmella lainassa n. 10/61-11/62)

751 Pori

757 Kemi

758 Oulu

759 Kemi

760 Kemi

Pasilan vetureilla ajettiin yhtä junaparia Hki-Kerava H107-H112 ja Kerava-Porvoo (H187-H184). Kemin vetureilla ajettiin junaparia H61-H62 Kemin ja Rovaniemen välillä. Tampereen veturia käytettiin paikallisjunissa Tampere-Orivesi, Rauman veturi oli varalla satunnaisiin veturijuniin Rauman ja Peipohjan välillä. Porin ja Haapamäen veturit olivat kai lähinnä varalla kiskoautojunien korvikkeiksi ja yhtä Pori-Haapamäki-junaparia varten (H493 Hpk-Pri - H496 Pri-Pko - H490 Pko-Hpk).

Hv4 sarjakohtaiset kilometrit alkuvuonna 1963 olivat:

1/63 = 11 veturia, linja-ajossa 23635km, kaikkiaan 27463km

2/63 = 11 veturia, linja-ajossa 21812km, kaikkiaan 25330km

3/63 = 7 veturia, linja-ajossa 2443km, kaikkiaan 2761km (lakko 1-28/3)

4/63 = 9 veturia, linja-ajossa 25004km, kaikkiaan 28584km

(veturien lkm on ajossa olleiden vetureiden määrä; kaikkiaan sisältää vaihtotyöt 10km/vaihtotyötunti).

Vetureiden viimeiset konepajakäynnit olivat kattilakatsastuspäivien mukaan (juuri ennen konepajalta poistumista) järjestyksessä:

758 Vaasa 1960-10-25 (SK)

742 Vaasa 1962-01-26 (TK)

759 Vaasa 1962-02-01 (TK), otettiin Vaasan konepajaan 1964-05-29, mutta ei enää korjattu.

751 Vaasa 1962-03-02 (TK)

743 Vaasa 1962-09-08 (SK)

744 Vaasa 1962-10-17 (SK)

747 Vaasa 1962-11-19 (TK)

745 Vaasa 1962-12-03 (SK)

751 Vaasa 1963-01-12 (SK)

746 Vaasa 1963-01-22 (SK)

750 Vaasa 1963-02-08 (SK)

748 Vaasa 1963-02-11 (TK)

749 Vaasa 1964-01-15 (TK)

757 Vaasa 1964-09-08 (SK) [TK oli ollut Vaasa 1961-03-15]

Nyt on ollut ajankohtaisena asiana ja superhienona järjestelynä höryveturikuljettajien harjoittelu ja ajonäytteiden anto Hr1 1021-vetämillä tavarajunilla. Seuraavat junat olivat kulussa:

13.9.2010 T3644 Riihimäki (tavara, Korttio)–Kirkniemi, junapaino 1259t (apuvetureina Dv12 2558+2555). Veturina Kirkniemi-Karjaa-Kirkniemi-Nummela ja T3647 Nummela-Riihimäki (tavara), junapaino 1900t (apuvetureina Dv12 2555+2558). Tämä taitaa olla painavin juna, minkä eteen Suomessa on laitettu höyryveturi.

14.9.2010 T3644 ja T3647 (luultavasti suunnilleen samoin kuin edellisenä päivänä, mutta junapainot olivat hieman pienemmät)

15.9.2010 T3682 Riihimäki tavara-Karjaa ja T3679 Karjaa-Riihimäki tavara. Menomatkalla n.450 tonninen juna ja dieselien apuja ei tarvittu yhtä paljon kuin aiemmin. Paluujuna oli lähes yhtä iso kuin ensimmäisenä päivänä.

Tästä on hyvä jatkaa muistelemalla muita Hr1:n tavarajuna-ajoja. 1960-luvulla niitä käytettiin paljon kiitotavarajunissa Helsinki-Tampere ja Helsinki-Kouvola -väleillä. Niihin ajoihin voidaan palata myöhemmin, sillä tällä kertaa tarkkailtavana on Hr1 1002:n viimeinen rankka työtehtävä: TK2042, 86 akselia, Toijala-Riihimäki, 30.5.1970. Tuona päivänä H231 Riihimäeltä Toijalaan kulki viimeisen kerran ja kaluston palauttamiseksi Riihimäelle valjastettiin 1002 mainitun kiitotavaran vetäjäksi. Vaunusto oli 15 Vok (venäläisiä) + 2 Hdka + 2 Gbk + 1 Ob + matkustajavaunut 1 Eis + 2 Ei + 1 F. Tapani Kilpinen (†) oli matkassa ja mittasi liitteenä olevan nopestaulukon, joten tämä harvinainen tapaus tuli ikuistettua.

700530-tk2042-hr1-1002

Vaihtoveturien sijoittelua on aina ollut mielenkiintoista seurata, etenkin 1950-1970-luvuilla, jolloin niitä oli lukuisilla väliasemilla. Ohessa on sijoittelulista 1976-10-31. Siinä kiinnittyy huomio esimerkiksi siihen, että jotkut satamakaupungit, kuten Hanko, Rauma ja Pori, olivat jo menettäneet oman vaihtoveturinsa ja vaihtotyöt hoidettiin joko linjavetureilla tai vetureiden vaihto oli järjestetty tiuhaan tapahtuvaksi muun varikon kautta. Joidenkin asemien kohdalla on merkintä “poistettu”, mutta tilanne ei välttämättä ollut lopullinen ja muistinvaraisesti esimerkiksi Lohja ja Haapajärvi saivat vielä uudestaan oman veturin. Jotkut merkittävät asemat puuttuvat kokonaan, kuten Pasila (sisältyy Helsinkiin), Hyvinkää (vaihtoveturi saapui Riihimäeltä) ja Vainikkala (Lappeenrannasta tai Kouvolasta). Monilla muillakin asemilla on aikaisemmin ollut oma vaihtoveturi, mutta se on hävinnyt jo ennen edellista listaani. Ikuisuusprojektina on laatia luettelo kaikista asemista, joilla on ollut oma vaihtoveturi, ja mikäli mahdollista myös asianomaisen paikkakunnan omat vaihtoveturivuodet.

761031-vaihtoveturien-sijoittelu

Rautatiehallitus osti 1944 saksalaisilta kaksi höyryveturia (keskenään samanlaisia: 3 vetopyöräparia, tenderissä 2 pyöräparia, höyrynpaine 13 ik, veturin säiliöt vettä 1,6m3, hiiliä 0,6m3, tenderin säiliöt vettä 6,0m3, hiiliä 2,5m3) ja seitsemän moottoriveturia, joissa kaikissa 3 vetopyöräparia (raportissa lukee 4, mutta raportoijalle on hangessa varmaan sattunut kömmähdys ja tullut laskettua vastapainot, joista yksi pari on sokkoakselilla.) Veturit olivat tyyppiä HF130C.

Höyryveturit: [H-F = Heeresfeldbahn]

H-F 11759 = Henschel 25322/1942

H-F 11763 = Henschel 25326/1942

Moottoriveturit:

H-F 13757 = KHD (Klöckner-Humboldt-Deutz) 1941

H-F 13767 = Gmeinder & Co 1940

H-F 13878 = Gmeinder & Co 1944

H-F 13882 = KHD 1941

H-F 13884 = KHD 1941

H-F 13886 = KHD 1941

H-F 13887 = Rheiner Maschinenfabrik Widhoff AG 1940

Veturit varastoitiin Kivimäen soranottoalueelle, mutta Rh:n harmiksi veturit luokiteltiin sotasaaliiksi ja jouduttiin lähettämään Neuvostoliittoon. Lähetys tapahtui erikoisjunalla, lähtö Kivimäeltä 19.1.1945 klo 16:50, määränpäänä Lappeenranta. Sieltä ne lähetettiin samalla junalla 21.1.1945 klo 13:02 Imatralle. Veturit oli lastattu seuraaviin vaunuihin: 11759 vaunussa 71674, 11763 vaunussa 70616, 13757 vaunussa 91873, 13767 vaunussa 98023, 13878 vaunussa 96329, 13882 vaunussa 101511, 13884 vaunussa 98669, 13886 vaunussa 93900 ja 13887 vaunussa 100216. [Rh 68/148 26.1.1945]

Radalla suoritettiin kalustolaskenta per 1.1.1945 ja silloin siellä oli paikalla:

8 höyryveturia, ehjiä

2 höyryveturia, tuhottu

35 dieselveturia

4 moottorivaunua (pieniä)

20 matkustajavaunua

650 tavaravaunua

209 soravaunua

305 soravaunua (toista mallia)

4 lumiauraa

1 resiina

Kalusto ja kiskot oli määrä toimittaa Neuvostoliittoon kevään kuluessa, mutta kiskot taidettiin ottaa muualta, kuten rantaradan kaksoisraiteesta Pasilan ja Kauklahden väliltä. Kenttärata purettiin loppuun vasta 1947. Veturilähetyksissä sattui yksi haaveri. Ristijärveltä 7.4.1945 Lappeenrantaan vaunussa 93181 lähetetty 11000kg:n painoinen veturi vaurioitui matkalla huonon tukemisen johdosta. Ristijärven pysäkinhoitajan mukaan veturi oli tuettu riittävästi.